Lähetin eilen illalla taas treenaamaan TOKOa. Meijän treenit meni oikeestaan ihan päin persettä. Minä vaadin aivan liikaa ja etenen aivan liian nopeasti. Mikä hitto siinä on, kun ei koskaan tajua, että se koira ei ole mikään kone. Olin aivan liian ankara Urpolle eilen.
Tartuin pieniin asioihin kiinni aivan liikaa ja hermostuin kun mikään ei onnistu. Urpo tekee parastaan ja mulle se ei riitä. Välillä sitä miettii, että miksi harrastan, kun ei itellä kantti riitä kouluttamiseen.
Meillä ei todellakaan ole mikään kiire kisakentille. Eilen aloin miettimään niitä tammikuun epiksiä ja sen takia hermoilin ihan liikaa.
Mitä hiton väliä sillä on epäonnistutaanko vai onnistutaanko me siellä?
En itse vaan osaa vielä myöntää sitä itselleni, että me ollaan hyviä just sellasena kun me ollaan ja sillä ei ole mitään väliä onnistutaanko me vai ei. Pääasia on hankkia kokemusta ja tehdä harrastamisesta koiralle mieluisaa.
Eilisissä treeneissä Urpo oli jo aika väsyny, kun käytiin kaverin ja hänen koiransa kanssa juoksuttamassa koiria ennen treenejä.
Urpon kanssa treenattiin ihan perus juttuja eli, hyppyä, paikkista yms.
On turhaa kirjoittaa niistä mitään, kun ei mikään onnistunut.
Urpon luoksetulo vauhti on tosi hidas, koska palkkaan sen AINA siitä kun se on palannu sivulle. Eli en ole tehnyt tarpeeksi vaihtelua. Nyt aletaan ottamaan paljon läpijuoksuja ja välillä suoraan sivulle tuloa.
Nyt tätä tekstiä kirjoittaessa, mulla on semmoinen olo että ei taideta hetkeen taas reenailla. Käytiin me yks päivä ottamassa hakuakin ja se kyllä suju tosi loistavasti! Voitais sitä tehdä vähän useemmin ja enemmän.
En vaan tajua miksi mulla on aina vaan kiire kisakentille.
Sitten mennään kun liikkeet on kunnossa.
 |
| ainakin se osaa poseerata <3 |
Joskus itsestäkin tuntuu, että vaatii liikaa koiralta. Se ei todellakaan ole kone, sitä vaan ei aina muista. Onneksi yleensä huonojen päivien perään tulee hyviä❤
VastaaPoistaMulla on välillä ihan samoja fiiliksiä kun sulla nyt, ihan kun olis omasta suusta kirjotettu teksti. Välillä hermostun ja alan stressaamaan helposti, jos joku ei onnistu ja etenen joskus joidenkin liikkeiden treenamisessa liian nopeasti, jolloin niitä epäonnistumisia tulee paljon ja siten myös jää helposti huono fiilis treeneistä. Pitäisi vaan saada taottua omaan päähän, että meillä ei ole kiire mihinkään ja että ei se koira voi kaikkea osata eikä siltä voi vaatia liikaa.
VastaaPoista