Kuten otsikosta voi päätellä niin nyt taukoilen hieman kirjoittamisesta. Motivaatiota ei nyt vaan ole. Huutelen kyllä somessa heti kun jatkan taas postailua!
24. toukokuuta 2017
16. toukokuuta 2017
Oman elämänsä julkkis
Mä toisaan järjestin yhdeksännen luokan lopputyöksi hyväntekeväisyys Match Shown.
Mutta kerrotaampa ensin treeni rintaman kuulumiset.
Maanantaina (vko 19) lähdettiinkin extemporee haku treeneihin. Olin siis kaverini kanssa ihan ensimmäistä kertaa oikeissa haku treeneissä ja koiratkin oli ekaa kertaa treenaamassa hakua, vaikkakin Urpo on tehnyt ilmasua ja etsintöjä jo jonkin verran.
Me siis tehtiin vaan makkara rinkiä jossa siis on muutamia ihmisiä eli tulevia maalimiehiä kutsumassa ja syöttämässä koiraa. Urpo meni ihan hullunlailla ihmiseltä toiselle ja nautti selvästi tekemisestä. Käydään vielä muutamissa treeneissä ja toivotaan että porukka ottaa meijät mukaan treenaamaan.
Tiistaina meillä oli taas aksaa. Urpo on ontuillut kausittain. Ensimmäisen kerran viime kesänä ja toisen kerran viime syksynä. Nyt taas toukokuussa huomasin kun se ontuu, mutta en osaa erottaa, että mitä jalkaa ontuu. Ontuminen meni ohi ja oli taas normaali, kunnes nyt viime viikonloppuna taas linkuttaa. Laitoin hieroja suositus kyselyitä facebookkiin ja yksi meidän aksa ryhmästä onkin hieroja ja tarjoitui katsomaan koiraa.
Tiistaina hieroja halusi nähdä Urpon liikkeitä ja sanoi heti, että vasen takajalka on se kipeä. Mä olin ihan hämilläni kun oletin etujalan olevan syypää. Hieroja näki heti, että vasen takajalka ei ota täyttä painoa ja Urpo jättää jalan usein pitkälle taakse pysähtyessään. (Oon huomannu samaa mätsäreissä, kun vapaasti seisotan)
Hieroja kokeili vielä selkä ja lanne rankaa ja kertoi koiran olevan täysin jumissa takapäästä. Itse hieman hämmennyin ja aloin miettimään, että okei se varmaan johtuu huonoista jäähyttelyistä ja kylmillä ilmoilla en oo laittanu bottia päälle. Nyt sitten ollaan lomailtu torstaista asti ja perjantaina Urpo hierotaan ja sitten ollaan vielä muutama päivä ilman mitään treenejä. Eli haut, tokot, tottikset ja aksat jää tältä viikolta välistä, tai tottiksiin mennään kuitenkin.
Viime lauantaina toteutin yhden hienoimmista asioistani ikinä! Olen siis jo viime syksystä miettinyt yhdeksännen luokan päättötyötä ja sitten päätin järjestää Match Shown Team Rokan hyväksi. Team Rokka on siis voittoa tavoittelematon järjestö jotka tekevät työtä norsun salametsästyksen ja norsunluu kauppojen ehkäisemiseksi ja norsunluu kauppiaiden kiinni saamiseksi.
Linkkiä Team Rokan sivuille: http://www.teamrokka.com/
Viime lauantaina toteutin yhden hienoimmista asioistani ikinä! Olen siis jo viime syksystä miettinyt yhdeksännen luokan päättötyötä ja sitten päätin järjestää Match Shown Team Rokan hyväksi. Team Rokka on siis voittoa tavoittelematon järjestö jotka tekevät työtä norsun salametsästyksen ja norsunluu kauppojen ehkäisemiseksi ja norsunluu kauppiaiden kiinni saamiseksi.
Linkkiä Team Rokan sivuille: http://www.teamrokka.com/
Otin ensimmäisen kerran Team Rokkaan yhteyttä marras-joulukuussa ja silloin he eivät vielä olleet varmoja lähtevätkö tähän mukaan, mutta pariviikkoa ennen mätsäriä Toni (Team Rokan perustaja ja toiminnanjohtaja) otti minuun uudestaan yhteyttä ja he pääsisivätkin paikanpäälle tapahtumaan. Silloin olin niin sekasin onnesta, että voi huh!
Olin siihen mennessä jo muutaman sponsorin saanut kuten Pedigree, Eläinvalokuvaaja Aino Vakkilainen, Lemmikkistore, Puotinkamari, Sport cafe Heinola ja K-market Kylätähti. Kun Team Rokka sanoi tulevansa niin saatiin myös Pusseli ja Nutrolin sponsoreiksi.
Tapahtumaan tarvittiin myös poliisille vietävä yleisötapahtuma ilmoitus jonka poliisi hyväksyi, kunhan vastuuvakuutus, turvallisuussuunnitelma ja järjestyksenvalvoja olivat hoidettu.
Kävin jo aikaisemmin keväällä hakemassa Lemmikkistorelta muutamia sponsori palkintoja. Pedigree toi palkinnot Match Show päivää edeltävänä perjantaina. Nutrolin ja Pusseli lähettivät palkinnot postissa edeltävällä viikolla.
Kiitän vielä täällä kaikkia sponsoreita vaivannäöstä ja tuesta!
Match Show lauantai oli oikein onnistunut päivä. Mätsäriin osallistui 33 koirakkoa ja sillä saatiin kerättyä hienot 218e!
Harmiksi Heinolan Doggerilla oli samaan aikaan hyväntekeväisyys kävely Hartolan eläinsuojeluyhdistyksen hyväksi, joten muutama osallistuja jäi sen takia.
Tuomareiksi pyysin muutamaa tuttavaani joilla on kokemusta näyttelyistä, tokosta ja agilitystä, sekä myös muista koiramaisista lajeista. Ei Match Show tuomarin aina tarvitse olla joku hieno ja tunnettu kasvattaja!
Kehäsihteereitä jouduin etsimään aika kauan kun moni peru tulonsa. Onneksi löysin facebookista sihteerin ja toiseksi sihteeriksi tuli Team Rokalta Maija joka kuuluu myös Team Rokan perustajajäseniin.
Omasta mielestäni onnistuin Match Shown järjestämisessä oikein hyvin ja päivä oli kiva vaikkakin kiireinen eikä myöskään täysin stressitön.
BEST IN SHOWn voittajat:
1. Iida Hakala ja australianpaimenkoira Nitro
2. Virpi Rae ja sk collie Olli
3. Janita Niemi ja x-rotuinen Olivia
4. Joonas Lehtinen ja mäyräkoira Come
Minusta ja Team Rokasta tehtiin myös juttu itähämeeseen.
Artikkeliin linkki tässä: http://www.itahame.fi/Uutiset/art2369769
Kaikinpuolin mahtava päivä ja kiva päättötyö! Oli hienoa tavata Team Rokka ja olen kiitollinen, että he pääsivät paikanpäälle!
Olin siihen mennessä jo muutaman sponsorin saanut kuten Pedigree, Eläinvalokuvaaja Aino Vakkilainen, Lemmikkistore, Puotinkamari, Sport cafe Heinola ja K-market Kylätähti. Kun Team Rokka sanoi tulevansa niin saatiin myös Pusseli ja Nutrolin sponsoreiksi.
Tapahtumaan tarvittiin myös poliisille vietävä yleisötapahtuma ilmoitus jonka poliisi hyväksyi, kunhan vastuuvakuutus, turvallisuussuunnitelma ja järjestyksenvalvoja olivat hoidettu.
Kävin jo aikaisemmin keväällä hakemassa Lemmikkistorelta muutamia sponsori palkintoja. Pedigree toi palkinnot Match Show päivää edeltävänä perjantaina. Nutrolin ja Pusseli lähettivät palkinnot postissa edeltävällä viikolla.
Kiitän vielä täällä kaikkia sponsoreita vaivannäöstä ja tuesta!
Match Show lauantai oli oikein onnistunut päivä. Mätsäriin osallistui 33 koirakkoa ja sillä saatiin kerättyä hienot 218e!
Harmiksi Heinolan Doggerilla oli samaan aikaan hyväntekeväisyys kävely Hartolan eläinsuojeluyhdistyksen hyväksi, joten muutama osallistuja jäi sen takia.
Tuomareiksi pyysin muutamaa tuttavaani joilla on kokemusta näyttelyistä, tokosta ja agilitystä, sekä myös muista koiramaisista lajeista. Ei Match Show tuomarin aina tarvitse olla joku hieno ja tunnettu kasvattaja!
Kehäsihteereitä jouduin etsimään aika kauan kun moni peru tulonsa. Onneksi löysin facebookista sihteerin ja toiseksi sihteeriksi tuli Team Rokalta Maija joka kuuluu myös Team Rokan perustajajäseniin.
Omasta mielestäni onnistuin Match Shown järjestämisessä oikein hyvin ja päivä oli kiva vaikkakin kiireinen eikä myöskään täysin stressitön.
BEST IN SHOWn voittajat:
1. Iida Hakala ja australianpaimenkoira Nitro
2. Virpi Rae ja sk collie Olli
3. Janita Niemi ja x-rotuinen Olivia
4. Joonas Lehtinen ja mäyräkoira Come
Minusta ja Team Rokasta tehtiin myös juttu itähämeeseen.
Artikkeliin linkki tässä: http://www.itahame.fi/Uutiset/art2369769
Kaikinpuolin mahtava päivä ja kiva päättötyö! Oli hienoa tavata Team Rokka ja olen kiitollinen, että he pääsivät paikanpäälle!
Kiitos!
4. toukokuuta 2017
Kannuksen suurkaupunki
Empä taas tiedä mistä pitäisi aloittaa. Olen nyt postaillut säännöllisen epäsäännöllisesti, kun töissä on niin kiire ja en vaan jaksa töiden takia tehdä mitään muuta, kuin syödä ja nukkua.
No joo, ollaan me sentäs vähän treenailtu ja yhdessä mätsärissäkin pyörähdettiin Urpon ollen isojen aikuisten SIN 1. Urpo käyttäytyi ihmeen hyvin ja rauhassa koko mätsärin ajan ja vaikka Urpolle murahdettiin niin sille ei jääny se murina ja äksyily päälle.
Almakin tuli mulle muutamaksi päiväksi hoitoon, mutta mätsäriin en Almaa ilmoittanut sen takia, kun se on aikas lihava.. Enkä tiedä rokotusten voimassa olosta. Oisin halunnu Alman laihdutuskuurille tänne mun luo, mutta eipä se tietenkään nuille laitoksen työntekijöille käy, kun Alma on muka niin epävarma lapisista, vaikka Alma on mennyt hurjasti eteenpäin siinä asiassa. Johtaja ei antanut edes mahdollisuutta näyttää, ettei Alma ole enään niin pidättyväinen.
Vituttaa, kun mun arviointi kykyyn ei luoteta ja sitten ei edes haluta nähdä, että mun sana on totta. Kaikenlisäksi vielä vedottiin siihen, että Urpo on niin kiintyny minuun, että eikai Alma nyt oo. Anteeks?? Tottakai se on kiintyny muhun ja iloitsee aina, kun tavataan.
Agility rintamallekkin kuuluu hyvää. Urpon kanssa oon nyt aloittanut keppien opettelun kuja kepeillä ja se näyttää toimivan. Me tehdään kontaktiesteiden kontakteja vielä erikseen ja oon alkanut opettamaan sitä etujalat maahan tavalla. Eli takajalat jää kontakti alueelle. Nopeesti jäbä hiffas asian!
Tiistain 2.5. treeneissä me siirryttiinkin ulos treenamaan ja koko treeni meni ihan hassusti. Mä olin niin paineissa, että koirakaan ei voinut tehdä hyvin ja kaikenlisäksi joku kehtas just meidän vuorolla tulla viiden metrin päähän meistä gorginsa kanssa, eikä me saatu treeni rauhaa. Mä en nyt vaan vielä voi sille mitään, että Urpo on niin häiriö herkkä ja vielä pieni koira.
Urpo siis karkasi sinne ihastelemaan tyttöä.. Luojankiitos mä olen kasvanut ja en alkanut karjumaan koiralle, vaan kutsuin Urpon vaan luo ja palkkasin pallolla. Oon niin tyytyväinen kun oon pikkuhiljaa oppinut, että huutaminen ei auta. varsinkaan Urpolla. Se haistattaa niin pitkät vitut jos sille huutaa. Miksi edes pitäisi huutaa, kun koirakuulee paremmin kuin ihminen..
Päästiin myös tosiaan Suomen Bokseriyhdistyksen tottis treeneihin ja kouluttajasta on sanottava, että aikas huippu! Heti ekoissa treeneissä joutu ajattelemaan asioita niin paljon tarkemmin ja mä menin useassa kohdassa aivan lukkoon, kun en kertakaikkiaan tajunnut miksi en ole aikaisemmin tehnyt jotain mitä olisi voinut tehdä helpommin ja eritavalla. Urpollahan PA paikka on aika edessä, joten sitä korjaillaan ja seuruu paikkaa myös. Huomaa kyllä tämän tokon ja tottiksen eron...
Maanantaina tehtiin 3h vanhentunut jälki ja urpo oli aikas taitava. En oo vielä opettanu esineiden ilmaisua, kun en vielä tiedä miten se pitä aloittaa. Urpolle tarvii vaan varmuutta vielä lisää, kun saattaa välillä nostaa pään ylös ja jäädä tuijottamaan mua. Eiköhän se varmuus kehity ajanmyötä!
Keskiviikkona 3.4. otin Urpon mukaan töihin ja katottiin työnantajan kanssa vähän sitä paineistumista. Kyllähän mä tiedän, että se olen minä joka sitä paineistaa sitä koiraa. Urpo on ihan paineissaan jo leikkiessäänkin, koska katson sitä silmiin ja paineistan vetämään lelua enemmän.
Tajusin myös kuinka matala saalisvietti Urpolla on. Toki se ei oo mikään sakemanni, holsku, malikka, mutta olisiko asialle voinut tehdä jotain pentuna? Työnantajan mukaan ei, sillä vaan on matala saalisvietti ja sitä pyritään nyt vahvistamaan.
Tänään torstaina mä oonki vaan istunu junassa ja käynyt hieman käppäilemässä Kannuksen "suuressa" kaupungissa ja soveltuvuuskokeissa maaseutuopistolla. Mun osalta koe meni mielestäni todella hyvin ja nyt vaan odotellaan kuukausi, että mitä sitä sitten syksyllä tehdään.. Toivottavasti auto starttaa tavaroineen kohti Kannusta ja kennellinjan opintoja!
PS. Lukijoita on tullut jo muutama lisää. Muistakaahan se 30 lukija raja jolloin taas arvotaan jotain koira aiheista kivaa lukijoiden kesken! ;)
No joo, ollaan me sentäs vähän treenailtu ja yhdessä mätsärissäkin pyörähdettiin Urpon ollen isojen aikuisten SIN 1. Urpo käyttäytyi ihmeen hyvin ja rauhassa koko mätsärin ajan ja vaikka Urpolle murahdettiin niin sille ei jääny se murina ja äksyily päälle.
Almakin tuli mulle muutamaksi päiväksi hoitoon, mutta mätsäriin en Almaa ilmoittanut sen takia, kun se on aikas lihava.. Enkä tiedä rokotusten voimassa olosta. Oisin halunnu Alman laihdutuskuurille tänne mun luo, mutta eipä se tietenkään nuille laitoksen työntekijöille käy, kun Alma on muka niin epävarma lapisista, vaikka Alma on mennyt hurjasti eteenpäin siinä asiassa. Johtaja ei antanut edes mahdollisuutta näyttää, ettei Alma ole enään niin pidättyväinen.
Vituttaa, kun mun arviointi kykyyn ei luoteta ja sitten ei edes haluta nähdä, että mun sana on totta. Kaikenlisäksi vielä vedottiin siihen, että Urpo on niin kiintyny minuun, että eikai Alma nyt oo. Anteeks?? Tottakai se on kiintyny muhun ja iloitsee aina, kun tavataan.
 |
| Koira Kikka, Väpe |
Tiistain 2.5. treeneissä me siirryttiinkin ulos treenamaan ja koko treeni meni ihan hassusti. Mä olin niin paineissa, että koirakaan ei voinut tehdä hyvin ja kaikenlisäksi joku kehtas just meidän vuorolla tulla viiden metrin päähän meistä gorginsa kanssa, eikä me saatu treeni rauhaa. Mä en nyt vaan vielä voi sille mitään, että Urpo on niin häiriö herkkä ja vielä pieni koira.
Urpo siis karkasi sinne ihastelemaan tyttöä.. Luojankiitos mä olen kasvanut ja en alkanut karjumaan koiralle, vaan kutsuin Urpon vaan luo ja palkkasin pallolla. Oon niin tyytyväinen kun oon pikkuhiljaa oppinut, että huutaminen ei auta. varsinkaan Urpolla. Se haistattaa niin pitkät vitut jos sille huutaa. Miksi edes pitäisi huutaa, kun koirakuulee paremmin kuin ihminen..
 |
| Koira Kikka Tihu ja Hurmuri |
Päästiin myös tosiaan Suomen Bokseriyhdistyksen tottis treeneihin ja kouluttajasta on sanottava, että aikas huippu! Heti ekoissa treeneissä joutu ajattelemaan asioita niin paljon tarkemmin ja mä menin useassa kohdassa aivan lukkoon, kun en kertakaikkiaan tajunnut miksi en ole aikaisemmin tehnyt jotain mitä olisi voinut tehdä helpommin ja eritavalla. Urpollahan PA paikka on aika edessä, joten sitä korjaillaan ja seuruu paikkaa myös. Huomaa kyllä tämän tokon ja tottiksen eron...
Maanantaina tehtiin 3h vanhentunut jälki ja urpo oli aikas taitava. En oo vielä opettanu esineiden ilmaisua, kun en vielä tiedä miten se pitä aloittaa. Urpolle tarvii vaan varmuutta vielä lisää, kun saattaa välillä nostaa pään ylös ja jäädä tuijottamaan mua. Eiköhän se varmuus kehity ajanmyötä!
 |
| Koira Kikka, Väpe |
Keskiviikkona 3.4. otin Urpon mukaan töihin ja katottiin työnantajan kanssa vähän sitä paineistumista. Kyllähän mä tiedän, että se olen minä joka sitä paineistaa sitä koiraa. Urpo on ihan paineissaan jo leikkiessäänkin, koska katson sitä silmiin ja paineistan vetämään lelua enemmän.
Tajusin myös kuinka matala saalisvietti Urpolla on. Toki se ei oo mikään sakemanni, holsku, malikka, mutta olisiko asialle voinut tehdä jotain pentuna? Työnantajan mukaan ei, sillä vaan on matala saalisvietti ja sitä pyritään nyt vahvistamaan.
 |
| Koira Kikka, Tihu |
Tänään torstaina mä oonki vaan istunu junassa ja käynyt hieman käppäilemässä Kannuksen "suuressa" kaupungissa ja soveltuvuuskokeissa maaseutuopistolla. Mun osalta koe meni mielestäni todella hyvin ja nyt vaan odotellaan kuukausi, että mitä sitä sitten syksyllä tehdään.. Toivottavasti auto starttaa tavaroineen kohti Kannusta ja kennellinjan opintoja!
PS. Lukijoita on tullut jo muutama lisää. Muistakaahan se 30 lukija raja jolloin taas arvotaan jotain koira aiheista kivaa lukijoiden kesken! ;)
 |
| Koira Kikka, Hurmuri |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
