4. tammikuuta 2018

Rotujen kirjavuus

Koska edelliset rotupostaukset ovat menneet inhottavasti pieleen kera kirjoitusvirheiden (joita tässäkin tulee) ja liian paljon tekstiä yhteen postaukseen niin tehdäämpäs vielä yksi. Ajattelin, että tästä tulee hieman erilainen.
Kerron tähän 10 suosikkia tai haaveilemaani rotua satunnaisessa järjestyksessä. Kerron myös haluaisinko siitä rodusta nartun vai uroksen ja mikä sen nimeksi tulisi jos kyseisen koiran ottaisin.

ALOITETAAN!

1. australiankelpie uros jonka nimeksi tulisi ehdittomasti Pyssy. Kelpiet ovat oman kokemukseni mukaan terhakoita ja aktiivisia koiria. Kelpie on sopivan kokoinen ja ne ovat mielestäni kauniita. Kelpieillä tavataan muutamia terveyteen liittyviä onglemia kuten kyynär -ja lonkkaniveldysplasiaa. Kelpiet ovat muuten rakenteensa puolesta perusterveitä ja hyvin liikkuvia koiria.


2. belgianpaimenkoira malinois uros jonka nimi tulisi olemaan Paha. Malinoisseja ihailen lähinnä vaan ulkonäön takia. Minun korviini ei ole kulkeutunut suurempia terveysongelmia joita malikoilta löytyisi. Koiranetistä toki voisi käydä etsimässä. Rakenteelta suht keveitä ja soveltuvat luonteensa sekä terveytensä puolesta lajiin kuin lajiin!



3. belgianpaimenkoira tervueren uros niemeltään Pyy. Tervuerenin haluaisin ehdottomasti käyttölinjaisena. Pidän enemmän käyttölinjaisen ulkonäöstä ja ominaisuuksista. Tervuilla vaan meinaa olla terveydessä ongelmia mm. epilepsiaa ja jonkinverran kyynärongelmia.



4. venäjäntoy narttu jonka nimeksi tulisi Pii. Pii olisi niin osuva nimi pienellä ja terhakalle seurakoiralle! Venäjäntoy olisi yksi ainoista pienistä koirista jonka haluaisin. Tämmöisen kanssa harrastaisin varmaan lähinnä näyttelyitä, dopoa, agilityä ja miksei vaikka rally-tokoa.

Konkkaronkan Juonikas Jakaterina


5. cane corso uros nimeltään Posse. Tämmöistä koiraa en koe että voisin ottaa vielä hetkeen. Molossityypin koira jolta varmasti löytyy itsepäisyyttä ja omaa tahtoa. Miellyttämisen halu voi olla aika matala. En tiedä miksi corso on ainoa keskikokoinen molossirotu minkä ottaisin. Eniten niissä viehättää varmasti se että niitä ei vielä tunneta niin hyvin harrastajien keskuudessa, vaikka corsoja on suomessa lähemmäs 700 ja corsolla on PK-oikeudet


6. tanskandoggi narttu jonka nimeksi tulisi Pihi. Jotenkin omasta mielestä nimi sopii rodulle paremmin kuin hyvin. Muutaman dogin tunnen entuudestaan ja on meillä kotonakin tämmöinen ollut. Niin hienoja ja ylväitä koiria! Terveydestä en osaa sanoa mitään, mutta tarkoitus olisi tutustua rotuun tarkemmin ja kyllä minultakin tämmöinen tulee vielä joskus löytymään.


7. hollanninpaimenkoira karkeakarvainen uros jonka nimeäisin Picaksi! Holskuihin on tullut tutustuttua ystäväni kautta ja olen holskuja seurannut treenikentillä paljonkin. Karkeakarvainen miellyttää siksi, että jos saisin valita niin kaikista maailman roduista joissa esiintyy karkeakarvaista muunnosta ottaisin ehdottomasti karkkarin, koska se luo koiralle omanlaista persoonaa, mutta en ole vielä karkkareihin päässyt tutustumaan sen tarkemmin. Onneksi Kannukseen tuli juuri kk hollanninpaimenkoira opasprojektiksi!


8. hollanninpaimenkoira lyhytkarvainen uros jonka nimi olisi Pysti. Lk hollanninpaimenkoiria olen nähnyt enemmän ja vähemmän. Rodussa on luonnetta laidasta laitaan ja lk holskukaan ei ole vielä kovin tunnettu harrastajien keskuudessa. Lk hollanninpaimenkoira on kuitenkin nousemassa rotujen listoilla!


9. australianpaimenkoira narttu nimeltään Pusu. No täytyyhän sitä vielä joskus elämässään ottaa australianpaimenkoira. Aussieita on ollutkotona kuitenkin koko elämän. Hieman pelottaa kyllä se kuinka aussiet ovat kuulemani ja lukemani mukaan menneet roimasti alaspäin niin fyysiseltä kuin psyykkiseltäkin terveydeltään. Toivottavasti kasvattajat katsovat tulevaisuudessa tarkkaan jalostuskäyttöön tulevat koirat!!


10. Jos Pentasta kasvaa kiva koira ja rakkaus sakemanneihin säilyy niin ottaisin varmasti vielä toisenkin sakemannin. Seuraavaksi kuitenkin uroksen jonka nimeäisin Pommiksi.




Tämmöistä tällä kertaa. Ruokinta -ja tavarapostausta on tulossa vielä ennen kesää! :D

ps. Jonkinlaista arvontaakin voisi miettiä ;)

27. joulukuuta 2017

Tavoitteet 2018

On aika kirjoittaa vuoden viimeinen postaus. Valitettavasti treenipostus jää siksi tekemättä, koska meidän kämppä on ollut karanteenissa kennelyskä epäilyjen takia. Pentalla ei ole oireita ollut ja karanteeni loppuu aivan pian.

Tavoitteita ohaajalle eli minulle itselle on:

-Kärsivällisyys. Minusta tuntuu, että en vieläkään osaa olla tarpeeksi kärsivällinen oikeastaan missään asiassa. Koirien ja varsinkin pentujen kanssa se kärsivällisyys on kaikkein tärkein asia ja siksi sitä pitää olla. Tästä lähtien, jos tuntuu että koiran kanssa treenaaminen meinaa mennä sähläämiseksi tai siihen ettei kumpikaan tiedä mitä halutaan niin pysähdyn hetkeksi miettimään ja ajattelemaan miten toimitaan. Enkä vain jatka yrittämistä josta ei tule mitään.

-Joku valokuvaukseen liittyvä kurssi/valmennus/editointi kurssi päivä olisi todella kiva kehityksen kannalta toteuttaa. Josko joku kavereista lähtisi mukaan!

-Enemmän treenien videointia. Videoista näkee kaikkein parhaiten omat tekniset virheet ja parannukset kun vertailee videoita. Tarkoitus olisi oppia editoimaan videoita ja sitä kautta saada niitä jakoon.

Tässä taitaa olla ne tärkeimmät tavoitteet minulle itselleni.


Koirien tavoitteet 2018:

Toki Pentan kanssa tulee eniten touhuttua, mutta Urpollekkin on kesäksi suunnitelmia.

Penta

-Pohjat valmiiksi etsintöihin ja tottiksiin. Tämähän tarkoittaa lähinnä vaan, että treenataan paljon rauhoittumista, luoksetuloa, kontaktia ja luopumista. Etsinnöissä tehdään erilaisia namietsintöjä paljon erilaisissa tiloissa kuten rakennuksissa, ajoneuvoetsintää yms. Myös ääniin sekä erilaisiin alustoihin siedättäminen aloitetaan heti alkuvuodesta. Nyt vielä hetki lepäillään jouluruoka vatsassa.

-Ensi kaudella jatketaan jälkeä ja tarkoitus ainakin kerran viikossa tehdä jälki jotta joskus edettäisiin siinä. Mikään kiire ei tietenkään ole, mutta nenän käyttöä vahvistetaan jo nyt erilaisilla nami etsinnöillä joten uskon, että päästään etenemään jäljellä aika reipasta vauhtia. Esineiden ilmaisun harjoittelu aloitetaan myös ensi kaudella. Jälkeä tehdään pellolla, metsässä ja asfaltilla.

Muita tavoitteita Pentalle ei vielä ole, koska se on vasta pentu ja tarvitsee aikaa, luottamusta ja hyvän ohjaajan ja koiran välisen suhteen, jotta treeneissä voidaan edetä. Ollaan muuten nyt innostuttu nose workista ja todennäköisesti se nousee meidän tulevaisuuden kilpailtavien lajien listalle, mutta ensin opetellaan etsimään nameja ja hajuja.


Urpo

-Urpon kanssa en tosiaan kerkeä viettämään kauheasti aikaa, mutta kesällä Urpon on tarkoitus tulla hetkeksi minulle ja voidaan treenata etsintöjä sekä jälkeä ja hieman tottiksia jos jalka ei oireile. Haaveilen opettavani Urpolle nose workin perusteet, mutta en tiedä kerkeänkö sitä yhden kesän aikana tehdä, se riippuu paljon koirasta ja siitä kuinka nopeasti sen kanssa pystyy etenemään.

Tässä taisi olla meidän 2018 vuoden tavoitteet. Näistä mikään ei pitäisi olla mahdottomuus, mutta edetään koirien tahdissa.



Tähän postaukseen haluan vielä kertoa tapahtumasta joka Pentalle sattui vähän aikaa sitten.
Jätin Pentalle kongin jossa on ruokaa, kun lähdin aamulla kouluun.Takaisin tultua ihmettelin, kun koira ei tullut minua vastaan vaan kyhjötti sängyn alla kaulus ja suu täynnä kuolaa ja kongi suussa.





Joo olihan se kongi tosiaan suussa mutta se oli jäänyt alaleukaan kiinni. Alakulmurit ei päästäneet siitä irti ja sitä ei olisi mitenkään saanut irti ilman leikkureita joita ei opiskelijan kaapista löydy.


Onneksi meillä on koululla parhaan opettajan ja yki heistä päsi tulemaan samantien koululle auttamaan kongin irti leikkaamisessa. Onneksi emme joutuneet lähtemään päivystykseen, koska se ei olisi edes mennnyt vakuutuksista. Ei ne aktivointilelujen varoitukset ole turhaan keksittyjä! Tästä lähtien meillä aktivointileluista saa syödä vaan valvottuna.



12. joulukuuta 2017

Messari 2017

Kuvituskuva 6.12.-17 järjestetystä mätsäristä
Päätettiimpä Kennellinjalaisen kaverin kanssa jo aikasin syksyllä, että lähdetään messariin edes jollekkin päivälle shoppailemaan ja katsomaan koiria. Samalla sainki handlays pyynnön käyttölinjaiselle siperian huskylle! Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa kehään.

Minähän en oikeesti ole mikään näyttely harrastaja, vaikkakin jonkin rotuisesta näyttely fifistä haaveilenkin ;D. Olen pienempänä ollut äidin ja meidän aussieiden kanssa paljonkin näyttelyissä mukana ja ekan kerran muistaakseni pääsin viralliseen kehään meidän aussie Lorun kanssa. Siitäkin jo useampia vuosia. Pienenä myös pyörin Match Shown lapsi&koira kehissä tädin huskyjen kanssa.

Kehään meneminen jännittää mua todella paljon, mutta mikään ei oo parempaa kun se, että saa olla sen koiran kanssa kaksin siellä ja tuntea sitä hyvää jännityksen tunnetta. Tällä kertaa koira sai H:n eli sopiva arvostelu käyttölinjaiselle huskylle.




Tulihan sitä toki myös vähän jotain shoppailtuakin tai siis aika paljon kaikkea sattui tarttumaan mukaan. Ajattelin laittaa tähän ostosten esittelyn sekä ostosten hinnat jotta saan itsekkin kauhistella sitä kuinka paljon rahaa sattuikin kulumaan.

Kaksi karvapatukkaa dogsportilta 12e/kpl, yht. 24e

Kaksi prodogin narupalloa Musti&Mirristä 7e/kpl, yht. 14e
Urpolle ja Pentalle värikoodatut kansiot sekä passin kuoret. Kansiot 9,90e/kpl, yht. 19,80e ja passin kuoret 3,90e/kpl, yht.7,8e. Kaikki nämä maksoivat siis yhteensä 27,60e

Oscarin lohiöljy kokeiluun 8e

1m tottis hihna dogsportilta 8e

Pentalle ladattava valopanta 10e

Jäljestykseen sekä hakuun muovipäällysteinen 10m liina dogsportilta 28e

Treenaamiseen natural menuja 5kg 32e

Koon 70 pomppa odottamaan kasvavaa käyttäjäänsä. Nää on niitä vanhoja malleja jonka takia alennuksessa 50e/kpl.

Tietenkin joululahjaksi pehmopossu ja luita. hinta n. 7e
Naturikseja 10kpl/30e joten ostettiin kaverin kanssa puokkiin. (kuva netistä)

Ostin itselleni sekä ystävälleni rotu avaimenperät 9e/kpl, mutta kuva jää tälläkertaa laittamatta.

Yhteensä kaikille ostoille hintaa tuli kauheat 223,60e. Joten ei tosiaan kannata missään muualla tuhlata kuin messarissa :D


Oltiin tosiaan koko viikonloppu Pentan kanssa kaverilla Urjalassa yötä. Pääsin viikonloppuna myös kaverin mukaan kattomaan shetlanninlammaskoiran pentuja ja tehtiin koirille etsintöjä sekä hakua.

Olen nyt hetken miettinyt miten jatkan blogin kirjoittamista. Jotenkin motivaatio katosi täysin, kun Urpo lähti. Tarkoitus olisi ainakin tehdä treenipostauksia ja ensivuodelle on taas aloitettava laskemaan paljon koiriin menee rahaa vuoden aikana. Tänä vuonnakin sitä tein, mutta sitten se vaan sattui unohumaan. Tämän vuoden puolella yritän tehdä ainakin ensivuoden tavoitteet ja yhden treenipostauksen kuvien kera.

Haluaisitteo ehdottaa postausaiheita? Otan avoimesti kaikki ideat ja vinkit vastaan! Tuntuu, että loppuu kirjoitettava kesken, vaikka koirien kanssa touhuileekin niin kuitenkin meidän päivät on oikeastaan aika samanlaisia.

Olisiko kiinnostavaa jos kävisin läpi minun jatko-opinto paikkoja tai tulevaisuuden suunnitelmia koulun, koirien ja opiskelujen suhteen? Entä jos kertoisin Pentan tavoitteista?

Mitä te lukiat tahdotte lukea?

20. marraskuuta 2017

Motivaatio level 0

Ajattelin tehdä teille postauksen siitä miten me Pentan kanssa tollaan alettu treenaamaan ja mitä treenataan jne. Valitettavasti mulla on motivaatio nyt kirjoittamiseen todella hukassa joten postailu on nyt hetken tauolla. Instagramin löydät sivupalkista ja sinne päivittelen ueimmiten kuvia ja kuulumisia!

Joka tapauksessa messari lähestyy ja sieltä ainakin on postaus tulossa!

Penta täytti tänään hurjat 12vko ja sen kunniaksi laitan tähän 8vko vs 12vko kuvat!










ps. tää meemi kuvaa mun tunnetta nyt :D


7. marraskuuta 2017

Uudet tuulet

Moni varmaan kerkes jo huomaamaan, että osoite,ulkoasu ja nimi on muuttunut. Nimi piti muuttaa vaan siks ettei "The Aussiet" enää aja asiaansa kun laumassa on myös sakemaani. Nimi taisi syntyä ystäväni ehdotuksesta. Nimi ei siis  varsinaisesti kerro mitään, mutta onhan se hauska. Lukijat pistäkää nyt siis uusi osoite muistiin ja nauttikaa uudesta ulkoasusta!


Urpon tilanne on ihan ok. Jatkaa äitini luona niin kauan, kun äitini voi sitä pitää. Urpo toki viettää kaiken sen ajan mun kanssa kun en ole koululla. Eli kesän ainakin. Lisäksi sain ens elokuulle taas koiraleiriohjaajan pestin Heinolasta!


Pentan kanssa sujuu kivasti. Rauhoittumisen rakentaminen aiankin sujuu tosi kivasti. Pikkuhiljaa rakennetaan lähelle hakeutumista ja aktiivisuutta ohjaajaa kohtaan. Mulla on ideana rakentaa tästä häiriössä toimiva koira joka haluaa tehdä mun kanssa hommia. (Urpolta puuttuu se häiriössä toimiminen :D) Mutta Urponkin kanssa on tehty paljon hommia sen eteen sekä edetty PALJON! Mutta matkaa ois ollu vielä jäljellä. Jatketaan sitä sitten parin vuoden päästä. Teen myöhemmin postauksen meidän "normaaleista" treeneistä ja mitä ne sisältää.


Pentalla on nyt myös omat sivut joten kandee käydä tsekkaamassa!


22. lokakuuta 2017

Kriittiset päivät ja pentuarki

Hieman on ollut kriittiset päivät ja haluaisin sen tänne blogiin purkaa.
Äitini ilmoitti, että Urpolle pitäisi löytää toinen koti. Säikähdin todella, koska sehän tarkoittaisi Urpon myymistä uuteen kotiin tai ensisijaisesti 2-3 vuoden sijoitusta, jotta saan kouluni käytyä.
Jouduin laittamaan Urposta myynti ilmoituksen, koska tilanne vaikutti todella pahalta. Urposta muutama jo kiinnostui, mutta ymmärrän kuinka vaikeaa olisi löytää 2-3 vuoden sijoituskoti,koska kerkeäähän uusikin omistaja kiintyä siinä ajassa koiraan ja kun mulla ei ole opiskelijabudjetin takia maksaa Urpon ruokia jonnekkin muualle saatika eläinlääkärikuluja vaikka ilmoituksessa lupasin ne maksaa tarvittaessa.

Viiemeyönä sain aivan järkyttävän ahdistuskohtauksen, kun tajusin että mun pitäis luopua koirasta oikeasti, vaan sen takia etten voi pitää kahta koiraa täälä koululla. Mietin sitä, että olen aina vannonut, että jos minulle koira tulee se on mulla lopunelämän enkä aiheuta koiralle stressiä sillä, että se joutuu vaihtamaan kotia, saatika vaihtamaan useammin jos sattuisikin, että uusi koti ei olekkaan hyvä. Urpolle toki olisi ainainen palautusoikeus.


Onneksi äidin kanssa juteltua ei ole just nyt tarvetta päästä Urposta eroon ja se voi vielä asua äitini luona. Uuden kodin etsintä on nyt siis jäissä. Mutta en tiedä miten tästä voi jatkaa.. Mihin ihmeeseen mä saisin Urpon sillai ettei siitä tarvisi luopua ja niin ettei se asuisi äitini luona. Eihän tässä tarvitse odottaa kuin pari vuotta, että saan pitää toista koiraa ja Urpo saa olla mun kanssa lopunelämänsä.

On vaan tosi vaikeaa ajatella että joku toinen voisi pitää huolta mulle rakkaimmasta asiasta ja että Urpo voisi elää elämänsä loppuun onnellisena jossain muualla vaikka se voisi tehdä niin minunkin kanssa. Toivon, että Urpo pärjäisi vielä hetken äitini luona jotta saan miettiä ratkasuja rauhassa sillä tässä asiassa en tahdo kiirehtiä.


Mitä Pentaan tulee ja pentuarkeen niin meillä on lähtenyt hyvin käyntiin ja Penta on kovin rohkea pieni pentu. Yksinolon opettelu ollaan aloitettu sekä häkissä olemisen opettelu. Penta saa kaikki ruokansa treenaamalla. Joskus tehdään lihasmuistilla asennonvaihtoja ja joskus saa ruokansa häkkiin, jotta oppii, että siellä on kiva olla.


Tällä hetkellä Penta on hiljaa, kun jää yksin, mutta alkuun huuto oli aikas kamalaa. Todella nopeasti kehittyy ja ymmärsi, ettei huutamalla saa mitään. Mulla on ehdoton, että ääntä pitämällä ei tapahdu mitään, kun onnistuin Urposta tekemään pillikurkun jollain ihmeellä, niin tästä yritetään rakentaa hiljainen koira.. :D


Huomenna palataan syyslomalta koulun penkille!

18. lokakuuta 2017

Pentagrammi

Tänään kotiutui se puhumani pentu! Pennun virallinen nimi on Wishpig Penta Von Hilfen eli kutsuma nimeltään Penta. Penta on saksanpaimenkoira narttu ja on syntynyt 28.8.2017 eli on nyt 7vko ja 2pvä iältään. Pentan pääasiallisina lajiena tulee olemaan toko ja Pk jälki sekä muut nenätyöskentely hommat. Kilpailu tavoitteita mietitään ehkä hieman myöhemmin.

On paljon asioita mitä tulen tekemään tämän koiran kanssa erilailla, kuin Urpon. Alusta asti keskitytään rauhallisuuteen ja rauhoittumiseen sekä siihen, että kaikki tapahtuu hiljaisuudessa. Rotunsa puolesta tämä kyllä löytää vauhtia ja aktiivisuutta myös hieman vanhempana. Mikään kiire meillä ei ole eikä saa olla!

(C)Riikka-Liisa P.


Kun kävin kasvattajan luona pari kertaa pentuja katsomassa niin kasvattaja oli laittanut merkille tiettyjä piirteitä Pentasta ja huomasin ne myös itse viimeisellä kerralla viime sunnuntaina, kun kävin katsomassa pentuja. Penta on kasvattajan mukaan semmoinen, että se miettii ennen kuin tekee, ei vouhota, mutta on kuitenkin aktiivinen.

 Itse pistin merkille viimeisellä kerralla, kun käytiin Pentan ja toisen pennun kanssa ulkona vieraassa maastossa katsomassa miten ne käyttäytyy, että Penta on hieman itsenäisempi ja tutustuu herkemmin uusiin asioihin. Tavattiin myös pennuille vieraita aikuisia koiria jotka Penta kohtasi mielenkiinnolla, mutta ei kamalan alistuvasti eli itsevarmuutta löytyy.
Ruokkiessa pentuja kaikilla oli omat kupit ja otin Pentan ja toisen pennun vertailtavaksi, niin Pentalla pysyi kokoajan nenä omalla kupilla, kun taas toinen pentu olisi voinut syödä myös Pentan ruuat.  Eli tietynlaista rauhallisuutta ja tarkkuutta tällä pennulla on.


(Omistaja oikein tyylikkäänä :D) (C)Riikka-Liisa p.

Mutta pentue oli kaikinpuolin tasapainoinen!

Blogin banneri, nimi ja osoite muuttuu vielä tämän vuoden puolella ja saadaan Pentallekkin oma sivu tänne, mutta siinä voi vielä kestää. Toivon tälle koiralle vaan mahdollisimman tervettä elämää!

Ps. Urpo ei unohdu mihinkään, vaikka nyt pääasiassa Pentasta kirjoittelen.  Mulla on nyt vielä syysloma ja ollaan äitini luona jotenUrpoakin tässä nään. Harmillisesti ei voida treenata, koska Urpolla on varpaassa pehmytkudos vaurio jonka takia ontuu pahasti. Pitäisi parantua viikossa kipulääkkeillä ja levolla.

XD   (C)Riikka-Liisa P.





8. lokakuuta 2017

kuulumisia

Elämä rullaa ja tästähän voi jo nauttia. Hieman on pitänyt kiirettä koulun puolesta joten siksi hiljaista eloa täällää blogin puolella.
Tsini on mennyt hurjasti eteenpäin sinä aikana kun on ollut minun kanssa täällä Kannuksessa. Tsini on esimerkiksi oppinut jo tarjoamaan rauhoittumista ja maahan menoa silloin, kun otan se mukaan tunnille luokkaan jossa on sekä muita oppilaita että koiria. Treenikentällä kykenee jo itse menemään autokärryyn odottelemaan omaa vuoroa, mutta haukkua saattaa paljon.
Tsini siis pelkää autoja ja aluksi pelkäsi myös sitä kärryä, koska sillä on aina autoon tullessa todella pahaolo matkapahoinvoinnin takia.
 Minulla ei oikeastaan ole tarvetta vaatia tältä koiralta enempää. Se on oppinut ja kehittynyt nopeaa tahtia ja varmasti vielä nopeampaa, jos olisin tehnyt sen kanssa hieman enemmän. Tsini on helppo koira, vaikkakin hieman hidas syttymään erinäisiin asioihin. Todella hyvin tarjoaa hyppimistä erilaisille tasoille kuten betoniporsaille sun muille sellasille, koska tykkää siitä todella paljon.


Pennun saapumiseen enään kymmenen päivää!! Kovasti oon jo suunnitellu erilaisia koulutusmetodeja tälle tulevalle koiralle. Pääasiassa PK-jälki ja muut haju työskentelyt on meidän lajeissa, toki myös toko. Tavoitteita on jo nyt mjuutamia, sen näkee sitten kariutuuko niistä joitan pois tai tuleeko uusia tavoitteita matkan varrella.

Urpolla menee kuuleman mukaan oikein hyvin. Juoksee paljon lauman kanssa ja tuhoaa paikkoja :D
Kyllä sen ymmärtää, kun suurinosa aivotyöskentelystä jäi yhtäkkiä pois, että keksii itse tekemistä. Mutta se tekemisen tarve hiipuu kun ei oikeasti ole muuta kun leikkimistä porukan kanssa ja lenkkeilyä metsässä. Urpon asuinpaikka on siitä parasmahdollinen, että tosiaan saavat olla kokoajan irti keskellä metsää jossa lähimmät naapurit aika kaukana.


Syyslomalla on tarkoitus mennä taas käymään äidin luona hoitamassa koiria ja moikkaamaan Urpoa ja Almaa. Koulu kaverini lähtee mukaa ja aateltiin ottaa vähän hakua ja jälkeä koirille. Urpon kanssa voi onneksi niitä treenata kun ovat luonnolisia liikkeitä. Urpon kanssa on myös todella antoisaa treenata ja sen takia edelleen harmittaa se, että se oli luustoltaan rikki.
Kyllä sitä oikeasti usein miettii ja itkee että miks just mun koiralle, ihan kuin elämä ei olis jo tarpeeks heitelly pitkin seiniä. Pääasia on, että Urpo on oireeton <3





vielä pari uuttakin kuvaa ystävieni koirista:






17. syyskuuta 2017

saksalainen toive


Tänä viikonloppuna otin kaverin Kannuksesta mukaan ja lähdettiin käymään Heinolassa katsomassa äitiä ja laumaa sekä ja tulevaa pentuani.
Kyllä, minulle on tulossa saksanpaimenkoira narttu 18.10.-20.10.2017. Haen sen lahdesta. Joku saattaa nyt kysyä, että miksi nyt jo uusi koira ja olenko valmis saksanpaimenkoiraan?


Olin jo ennen Urpon tilannetta miettinyt seuraavaa koiraa, toki vasta myöhemmälle ajalle, mutta silloin suunnitelmissa oli jo saksanpaimenkoira, lk holsku tai kk holsku. Hollanninpaimenkoira ja saksanpaimenkoira eroaa toisistaan todella paljon ja sen takia olenkin päätynyt saksanpaimenkoiraan.

Minulla oli muutamia yhdistelmiä tiedossa ja otin kasvattajiin yhteyttä. Tärkeintä minulle on suvun terveys, vaikka onhan Urponkin suku terve ja silti koira on rikki, joten oikeasti mitään ei voi ennustaa ja otatko sitten koiran terveestä suvusta tai sairaasta niin voit silti saada vastakohdan.
Tiedostan toki sakemannejen nykyajan terveystilanteen, mutta onhan ne luonteeltaan täyttä kultaa. Toki myös aussiet, mutta ainakin tulevalle koiralle on paljon harrastussuunnitelmia kuin mitä Urpolle olisi voinut olla. Saksanpaimenkoiriin tutustuin ensimmäisen kerran Koira Kikalla jossa olin useamman kerran työjaksolla. Nyt Kannuksessa ollessani oon varmistunu siitä, että sakemanni tulee olemaan seuraava koira.


Tuleva pentuni on kennel Wishpingiltä. Pentueeseen syntyi 3u ja 7n. Pentueessa on yksi narttu joka vaikuttaa ainakin tällähetkellä inulle sopivalta pennulta. Toki se voi vielä muuttua, kun pennut kasvavat ja niistä näkee piirteet ja luonteen enstistä selvemmin. Pennut ovat käyttölinjaisia ja isä kilpailee IPOn kolmosluokassa ja emällä on tehty agilityä ja tottelevaisuutta.


Minä etsin koiraa jonka kanssa tehdä PK-jälkeä sekä hakua. Myös etsintäkokeet kiinnostaa kovasti, Tokoa unohtamatta.

Haen pennun syysloma viikollani kun pentu on hieman yli 7vko ikäinen.


Tsini on minulla edelleen ja kehittyy oikein reippaasti. Tsiniä saa hieman sytytellä että olisi hieman reippaampi ja agilitystä ainakin syttyy sekä kaikenlaisista hypyistä.

Viime perjantaina siis tultiin Kannuksesta Heinolaan ja käytiin Lahdessa katsomassa pentuja jonka jälkeen mentiin äidilleni maalle. Koiria tuli kuvattua! Nyt matkalla takaisin Kannukseen!

Nyt kun blogin nimi on The Aussiet ja kun rotu vaihtuu niin olisiko kenelläkään ehdotuksia blogin uudeksi niemeksi? Jätä ehdotuksesi kommenttikentään!